Siihen aikaan Make suurta yksinäisyyttä, oli tuntenut jo yli vuoden. Kesällä baarin terassilla Make törmäsi vanhaan heilaan ja kihlattuun, Annukkaan. He alkoivat jutella ja pian Annukka ja Make olivat taas rakastavaisia. Sovinto oli helppo vuoden erosta huolimatta. Annukalla ja Makella oli hirveästi suunnitelmia. He kävivät telttaretkellä Toramon kairassa hilloja poimimassa. Songan suunnalla he kävivät mustikassa. Samanaikaisesti he suunnittelivat yhteistä Norjan matkaa. Elettiin Korona-aikaa, jolloin ulkomailla lomailu oli melko vaikeaa.
Annukka ja Make viettivät päiviä ja öitä yhdessä. Lomapäivät riensivät ja pian kesäloma alkoikin olla ohitse.
Sitten Make näki unen: Maken parhaat ja kalleimmat nahkakengät, Thinkit, olivatkin aivan risat kun Make ylpeänä niitä vilkaisi ihan vain katsoakseen kuinka hienot ne ovat.
Kun Make heräsi ja mietti unta, hän tiesi olevansa väärällä polulla. Jotakin oli pielessä. Rikkinäisten kenkien kanssa hän ei pääsisi kovinkaan kauaa eteenpäin. Make ajatteli mielessään, että juuri niitä kenkiä hän oli koko sen ajan käyttänyt kun oli Annukan kanssa pari viikkoa heilastellut. Kengät olivat mukavat jalassa, ne olivat erityisen pehmeää nahkaa ja niissä oli tavallista parempi lesti.
Meni muutama päivä ja Make näki yöllä taas unen. Unessa Make oli tutun seurueen kanssa ruokailemassa noutopöydässä. Kaikki hakivat innolla ruokaa ja täyttivät lautasensa, niin Makekin muiden mukana, mutta sitten kun Make pääsi täysinäisen lautasen kanssa omalle paikalleni, hän huomasikin, että lautasella ei oikeastaan ollut mitään syötävää. Vaikka muille riitti noutopöydästä, kattaus ei ollut Make sopiva.
Kesäloman viimeisenä lauantaina Make oli Annukan kanssa mustikassa Songassa. Mustikkaa oli vähän, mutta jotain molemmat onnistuivat keräämään. Vaikka Annukka mietti koko ajan, voisiko jonkun lammen rannalle tulla teltan kanssa retkelle, tunnelma oli vaisu. Make yritti mielessään selvittää, oliko yhteys Annukkaan katkennut saman tien niin kuin oli useasti tehnyt silloin aikoinaan seurusteluaikana yli vuosi aikaisemmin, vaikka sormuksetkin oli ostettu yhteyden merkiksi.
Annukan puhelin soi ja hän vastasi. Make siirtyi vähän kauemmaksi jotta ei kuulisi eikä syyllistyi salamaniskuun. Puhelu oli pitkä ja kiihkeä. Kun Make palasi takaisin Annukka sanoi, että se oli vanha miesystävä Jukka, jolle oli tullut ero. Haluaako se tavata, Make kysyi. Nainen vastasi, että hän ei ollut luvannut mitään.
Make ja Annukka jatkoivat mustikan poimimista. Sitten he söivät eväät ja joivat kahvin. Luonnossa eväskahvi maistui hyvältä. Kotimatkalla Make kysyi naiselta hänen suunnitelmistaan illaksi. Nainen halusi käydä baarissa. Make halusi itse mennä jalkapallo-otteluun. Nainen sanoi, että he voisivat tavata ottelun jälkeen ja viettää iltaa yhdessä. Annukka pyysi Makea hakemaan viinipullon ja tulevan yhdeksältä noutamaan hänet baarin edestä. Make lupasi hakea viinipullon ja alkoi odottaa iltaa.
Make kävi Alkossa ja valitsi tavallista parempaa viiniä. Vähän ennen sovittua aikaa Make ajoi autolla baarin lähellä ja soitti naiselle. Nainen vastasi ja sanoi tiukasti, että kestää vielä 15 minuuttia. Make kertoi missä on ja jäi odottamaan.
Nainen tuli, mutta oli mielentilassa, mikä ei kertonut hyvää. Tilanne päällä, sanoi nainen. Se entinen mies Jukka, joka soitti päivällä, oli baarissa ja heillä oli pitkä ja antoisa keskustelu. Sitä ennen hän oli keskustellut toisen entisen heilan kanssa, sen, joka edelsi Makea. Kun Make alkoi olla uudestaan Annukan kanssa yhdessä, suhteen kerrottiin päättyneen, mutta ilmeisesti se ei ollutkaan, koska naista ilmiselvästi harmitti, että mies, Kari, oli jo ehtinyt luvata olla toisen naisen kanssa koko viikonlopun.
Make yritti lähestyä asiaa käytännönläheisesti. Hän näki, että nainen halusi mennä takaisin. Nainen hehkui kuten kaikki naiset tekevät huomatessaan olevansa haluttuja. Make tajusi, että he eivät nauttisi illasta kovinkaan paljoa, jos hän nyt vaatisi naista pitämään lupauksensa ja tulemaan kanssaan.
Make ajoi korttelin ympäri ja pysähtyi uudestaan baaria vastapäätä olevalla parkkipaikalle. Sinun täytyy nyt kuunnella sydämen ääntä, Make sanoi ja tarkoitti sitä. Nainen puntaroi eri vaihtoehtoja, hän oli ilmiselvästi kiihtynyt ja vähän vihainen. Lopulta hän lähti autosta ja meni takaisin baariin.
Yhtäältä Make oli loukkaantunut, toisaalta helpottunut, sillä jotain tällaista hän olikin toivonut mielessäni silloin kun heitti Annukan baariin, joka oli täynnä mahdollisuuksia ja entisiä heiloja. Varmaan Make oli jossain sisimmässään toivonut, että joku nappaisi Annukan ilman, että hänen täytyisi muuta kuin seurata vierestä ja todeta, että kesäloman lopun juttu oli sitten siinä.
Olikin jo aika päästä kesäkissasta eroon.
Kun Make ajoi kotiin viinipullon kanssa, kaduilla alkoi olla väkeä valmiina lauantai-illan viettoon. Ilta oli kaunis, aurinko hehkui myöhään iltaan taivaanrannassa punaisena juovana, vaikka keskikesä oli aikaa ohitettu. Kotona Make katsoi ikkunasta horisonttiin ja mietti elämänsä rakennusaineita ja totesi itselleen niitä olevan ilman Annukkaakin.
Ensin Makea harmitti, koska ei ainoastaan yksi, vaan peräti kaksi miestä olivat ohittaneet hänet yhden illan aikana. Sitten se jo hieman hymyilyttikin.
Seuraavana päivänä Make alkoi saada viestejä. Ensiksi tuli viesti, että Jukka oli saanut sydänkohtauksen ja viety ambulanssilla sairaalaan. Naisen täytyi harmikseen huolehtia Jukan koirasta. Sitten tuli viesti, että oikeastaan se keskustelu Makea edeltävän heilan Karin kanssa oli ollut paljon tärkeämpi kuin Ilkka. He olivat jo ehtineet sopia, että vaikka Karilla olikin ollut nainen, he tästä lähtien muodostaisivat avoimen suhteen. Makelta ei suoraan kysytty mielipidettä, mutta varmuuden hän vuoksi sanoi, että hän ei ole kuvioissa mukana, häntä ei sellainen kiinnosta.
Make ymmärsi, että ilta Ilkan kanssa oli ollut ennen muuta poseerausta Karille. Kun Annukka lähti Ilkan kanssa, hän viestitti Karille, että huomaako tämä, kuinka hän kelpaa vielä muillekin.
Make tiesi, että Kari oli juuri se mies, joka oli ollut hänen naapurinsa, ja jonka Annukka oli ottanut sänkyynsä jo silloin kun hänellä ja naisella oli vasta suhde tekeillä. Make ei ollut kyennyt unohtamaan sitä missään vaiheessa. Se oli aina painanut jotakin hermoa kehossa, vaikka hän oli yrittänyt ajattelemalla ja loogisesti analysoimalla purkaa mielipahan.
Viimeinen viesti naiselta oli, että kaipa he kuitenkin voisivat tehdä sen Norjan matkan yhdessä.
Make vastasi, että perutaan matka, koska rakkaus oli kuitenkin se juttu. Koska ei olla enää rakastavaisia, ei yhteisessä matkassakaan ollut mieltä. Vielä Make lisäsi, että ei kanneta kaunaa ja hymyillään kun nähdään.
Meni muutama päivä. Make näki yöllä unen, jossa hän raahautui viimeisillä voimillaan kerrostalon portaita ylös kolmanteen kerrokseen. Hän ei ymmärtänyt, oliko humalassa vai sairas. Make näki kun ovi oli sepposen selällään hänen entisen naapurin Karin asuntoon. Make ei jaksanut raahautua perille saakka, vaan jäi portaisiin makaamaan. Hän ohitseeni menivät Annukka ja pari muuta tuttua naista hyväntuulisena Makesta välittämättä. Hän oli heille kuin ilmaa.
Asunnossa entinen naapuri Kari huusi kovalla äänellä Voitto nimistä miestä. Unessa Make mietti, että hän ei tunne ketään Voittoa. Herätessään hän ymmärsi, että yhden voitto ei aina ollut toisen tappio, eivätkä naisen tuleminen ja lähteminen olleet missään tapauksessa nollasummapeliä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti